Avauspuheenvuoro Keskustan Etelä-Hämeen piirin piirikokouksessa Riihimäellä

Arvoisa pääministeri, Keskustan puheenjohtaja, Juha Sipilä, arvoisa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, arvoisa puoluejohto ja kokousväki

Keskustan Etelä-Hämeen piirillä on ollut etuoikeus saada vuosikokoukseen vieraakseen upea vaikutusvaltainen joukko keskustalaisia toimijoita poliittisen vaikuttamisen eri tasoilta. Hyvät ystävät haluan korostaa joka ainoan keskustalaisen merkitystä ja tärkeyttä politiikassa. Myös ansioituneet järjestötoimijamme ovat kultaakin arvokkaampia tälle kansanliikkeelle. Meidän kaikkien panosta tarvitaan rakennettaessa tulevaisuutta niin kunnille, maakunnille kuin koko Suomelle ja etenkin näiden asukkaille. Pääministeri Sipilän johdolla hallituksen työ on tuottanut tuloksia; talous kasvaa ja työttömyys alenee.

Kanta-Hämeen alueella työskenteli vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä 81 000 henkilöä työttömyysasteen ollessa 5,4 %. Työttömyysaste on laskenut alueella 1,1 prosenttiyksikköä vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kanta-Hämeessä on nyt eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (36 %), kun viime syksynä asemansa säilyttämään pyrkiviä oli enemmistö. Valtaosa, yli neljä viidestä vastanneesta Kanta-Hämeen pk-yrityspäättäjästä ei ole tehnyt yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa vuonna 2017. Yhteistyötä on tehty useimmiten ammattikorkeakoulujen kanssa. Koko maan ja alueen tulokset ovat hyvin samankaltaiset.

Vuosien 2007-2015 aikana Kanta-Hämeen työpaikat ovat vähentyneet 9,1%. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 24%. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikat ovat lisääntyneet samoin matkailussa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa.

 Maakunnan työttömyysaste (9,0 %) on maan keskiarvoa (10,4%) matalampi. Työttömien työnhakijoiden ja työvoiman määrä on vähentynyt samanaikaisesti. Erot alueen sisällä työttömyysasteissa ovat viime aikoina kaventuneet, ollen Riihimäen seutukunnassa 7,8%, Hämeenlinnan seutukunnassa 9,5% ja Forssan seutukunnassa 9,6%. Nuorten työttömyysaste on maakuntien joukossa viidenneksi matalin. Työttömyyden näkymien arvioidaan parantuvan edelleen, varsinkin jos arviossa painotetaan työttömien työnhakijoiden määrää. Kokonaistyöttömyyden laskun jatkuessa rakenteellisen työttömyyden ongelmat voivat entisestään kuitenkin korostua. Tekemistä siis riittää työn ja työntekijöiden kohtaavuuden kanssa.

Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli lokakuussa 32,5%, mikä on maan keskiarvoa (34,7%) vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt kaikissa seutukunnissa. Työttömien määrä on vähentynyt myös kaikissa ikäryhmissä. Laaja työttömyys eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä, on vähentynyt.

Sipilän hallituksen aikaansaannokset näkyvät siis myös täällä. Vaikka Suomen Keskusta pääministeripuolueena on laittamassa valtiota kuntoon, sen ei tule unohtaa omaa kenttäänsä. Ilman ruohonjuuritason toimijoita politiikassa ei ole myöskään kärkivaikuttajia valtakunnan ja Euroopan politiikassa. Siksi on aika ajoin tärkeää muistuttaa kentän roolista, kenttää tulee kuulla herkällä korvalla myös laajemmin kuin vain heitä, jotka istuvat valtakunnallisilla tai maakunnallisilla johtopaikoilla politiikassa. Keskusta olisi köyhä puolue ilman laajaa kantaa ottavaa ja aktiivista jäsenistöään.

Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä lanseerasi Keskustan puheenjohtajapäivillä Helsingissä 13.1. puolueen uudistamistyötä, jonka ensimmäinen askel on itseluottamuksen palauttaminen, sitä seuraavat johtajuus ja aloitteellisuus, yhteinen reissu ja paluu tulevaisuuteen jne. Yhteistä reissu tehdään niin, että poliitikko kysyy ja kansa vastaa, mikä meillä Keskustassa tarkoittanee sitä, että kenttää kuullaan, aidosti. Kentän mielipiteellä on oltava arvoa ja vaikutusta Keskustan tekemään politiikkaan. Se on laajan demokratian perusta. Tämä on erittäin kannatettava suunta, johon Keskustan tulee pyrkiä ja jota sen tulee toteuttaa. Kiitokset siitä puolueen puheenjohtajalle.

Yhtä isoa haastetta olemme käymässä läpi myös niin puolueena kuin seutunäkökulmasta Kanta-Hämeessä, nimittäin ensimmäiset maakuntavaalit ovat jo melko lähellä. Maakuntalait saataneen kesäkuun loppupuoliskolla valmiiksi ja sen jälkeen edessä olevat vaalit konkretisoituvat entisestään. Keskustan Etelä-Hämeen piiri on ahkeroinut ehdokashankinnassaan ja siitä osoituksena tänään kokouksessamme vahvistettavat reilut 40 maakuntavaaliehdokasta. Tilaa ehdokaslistalla siis vielä on. Tavoitteenamme on saada monipuolinen ehdokasjoukko maakuntavaaleihin niin sukupuoli-, ikä- kuin ammattiryhmäjakaumankin suhteen. Tulevassa maakunnassa tarvitaan monenlaista osaajaa. Tämän kokouksen jälkeen vastuu ehdokashankinnasta siirtyy piirihallitukselle. Jos et vielä ole allekirjoittanut ehdokassuostumusta, se kannattaa tehdä vaikka tänään. Media on aktiivisesti rummuttanut, että uudessa maakunnassa Hämeenlinna saisi yksinkertaisen enemmistön maakuntavaltuustoon ja käytännössä yksin voisi päättää maakunnan asioista. Eiköhän Keskustalla tule olemaan piirissämme kattava ehdokasjoukko näissäkin vaaleissa niin, että tämä skenaario ei toteudu.

Hyvät ystävät

Uuden maakunnan valmistelu on jo vauhdissa myös Kanta-Hämeessä. Otimme piirinä kantaa tulevan maakunnan organisaatiomalliin. Edellytämme tulevalta organisaatiolta sitä, että sen on oltava alueellisesti edustava, demokratian on toteuduttava laajasti ja oltava käytännönläheistä ottaen huomioon mahdolliset ongelmatilanteet jo ennalta.

Olemme lautakuntamallin kannalla. Sillä mahdollistetaan laaja demokratia myös alueellisesti, kun lautakuntien jäsenistö voi olla muutakin kuin vain maakuntavaltuutettuja. Vähintään heillä, jotka ovat olleet ehdolla maakuntavaaleissa, on oltava mahdollisuus toimia lautakuntien jäseninä.

Lau­ta­kun­tien mää­rää li­sää­mäl­lä mah­dol­lis­te­taan myös alu­eel­li­ses­ti mo­ni­puo­li­nen lau­ta­kun­tien jä­se­nis­tö, jota ei vält­tä­mät­tä vaa­leis­sa va­lit­tuun maa­kun­ta­val­tuus­toon saa­da. Lopullisen päätöksen maakunnan organisaatiomallista tekevät sen tulevat valtuutetut. Joten tästäkin näkökulmasta meidän on pärjättävä näissä vaaleissa, jotta pääsemme vaikuttamaan uuden maakunnan organisaatiomalliin.

Kanta-Hämeessä on myös vireillä sairaanhoitopiirin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välinen yhteistyö yli maakuntarajojen ns. 8-tähden sairaala, joka hyvin toteutettuna on maakunnallemme mahdollisuus. Tällöin maakunnan kaikilla seuduilla, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen sairaaloilla on mahdollisuus olla paremmin mukana turvaamassa korkealuokkaisten palvelujen saatavuutta erikoissairaanhoidossakin.   Alustayhtiö, joka nyt pitää perustaa, on TAYS-K-HKS yhteistyön konkreettista valmistelua varten tarvittava yhtiö, joka nimenomaan koordinoi sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä. Mutta tästä enemmän piirikokouksen kannanotossa.

Haasteita siis riittää kaikilla politiikan tasoilla. Vaaleja riittää maakuntavaalit lokakuussa, seurakuntavaalit marraskuussa, eduskuntavaalit huhtikuussa -19 ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa -19. Ja meitä kaikkia, ihan jokaista tarvitaan mitä moninaisemmissa tehtävissä näissä vaaleissa. Ja ennen kaikkea meitä tarvitaan joka ikinen päivä vaalien välillä ollaksemme osaltamme rakentamassa parempaa huomista.

Hyvät ystävät tervetuloa piirimme vuosikokoukseen. Kokous on avattu.

Close Menu