Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, hyvät kuulijat
Vuoden 2023 talousarvio oli tehty vahvasti parhaiden arvioiden ja tavoitteiden perusteella. Moni meistä kunnissakin päättäjinä toiminut muistaa varmasti, miten vuosi toisensa jälkeen sote- palveluihin alibudjetoitiin aiemmissa sote-organisaatioissa. Vastaavasti nyt ministeriöt ja valtio alibudjetoivat sote-palveluihin sekä pakottavat hyvinvointialueet tekemään hätiköityjä ratkaisuja, mitkä saattavat pitkässä juoksussa osoittautua vaikutuksiltaan kalliimmiksi ratkaisuiksi. Hyvinvointialueen vuoden -23 alkuperäinen talousarvio perustui aiempien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen organisaatioiden arvioihin määrärahatarpeesta. Viime vuosihan oli vasta hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Se näkyy myös tilinpäätöksessä, minkä tulos on liki 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviota muutettiin vuoden mittaan. Ja tilikauden alijäämä onkin 11,63 miljoonaa euroa muutettua talousarviota pienempi.
Epävarmassa tilanteessa talouden ennustaminen on ollut vaikeaa. Jo vuoden -23 keväällä tehtiin ensimmäinen talouden tasapainottamisohjelma. Sen jälkeen tilanne heikkeni ja kustannukset nousivat vieläkin. Minkä jälkeen alettiin valmistella toista tasapainottamisohjelmaa, josta on päätetty kuluvan vuoden puolella.
Tänä vuonna päätöksenteossa ollut palveluverkkosuunnitelma karsii osin sellaisia palveluja mitä olisi pitänyt vahvistaa. Peruspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon kohdennetut leikkaukset eivät
ole sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tavoitteen mukaisia. Tavoitteena oli ja on vahvistaa juuri niitä ja sitä kautta saada vaikuttavuutta niin, että kyetään taittamaan kalliimman
erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Nyt kolme kuntaa jää vuodesta 2026 eteenpäin ilman kaikkia kyseisten kuntien asukkaita palvelevaa kiinteää sote-pistettä. Taloudellinen säästö on
olematon, mutta palveluverkkopäätöksen aiheuttama haitta ihmisille on suuri. Keskustan aluevaltuustoryhmä on ainoa ryhmä aluevaltuustossa, mikä on johdonmukaisesti puolustanut
lähipalveluja mm. sosiaali- ja terveyspisteitä kattavasti kuten alueen ihmiset ja eri tahot ovat toivoneet. Tilinpäätöksestä ja palveluverkkosuunnitelmasta katsotaan eteenpäin, mutta samoja
virheitä tule toistaa. Tehtyjä huonoja päätöksiä toki voidaan aina myös muuttaa.
Siksi Keskustan aluevaltuustoryhmä ei kannata Riihimäen uuden sote-palvelukeskuksen rakentamista näin haastavassa taloustilanteessa. Näyttää siltä, että uuden sote-keskuksen lisäksi
oltaisiin säilyttämässä aiemmin suunnitellusta poiketen myös vanha Riihimäen sairaala. Aiemmat kustannuslaskelmat uudiskohteen ja nykyisten kiinteistöjen suhteen, joista oli tarkoitus luopua, eivät siis enää pidä paikkaansa. Kustannukset nousevat tämän myötä. Tavoite, että luovutaan liioista tiloista ei puolla uuden sote-keskuksen rakentamista. Riihimäen kaupunki on kyllä lobannut
asiaa tehokkaasti.
Hyvinvointialueen taloustilanne on erittäin haastava. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on noin 160 miljoonaa euroa alijäämää katettavaksi vuoden -26 loppuun mennessä, mikä saattaa sekin olla
liian pieneksi arvioitu alijäämä. 29.4. saatu painelaskelma lisäsi haastetta liki 50 miljoonaa euroa. Eikä Assi-sairaalan lopullinen hintalappukaan ole vielä tiedossa. Läheltä saatavia peruspalveluja ei
pidä heikentää enää yhtään sillä varjolla, että jälleen on osoitettava valtiovarainministeriölle lisäleikkauksia palveluverkkoon, jotta saadaan lisää lainanottovaltuutta uuteen sote-keskukseen. Yritetäänkö tässä toteuttaa tulevaisuusskenaariota, minkä olemme nähneet sote-uudistuksen valmistelun ensimmäisellä kierroksella täällä Kanta-Hämeessä. Eli että täällä olisi tulevaisuudessa
vain kolme sote-palvelukeskusta seutujen keskuskunnissa ja muut ajettaisiin alas? Keskustan aluevaltuustoryhmä ei sitä tule hyväksymään.
Päättyneet yhteistoimintaneuvottelut tuovat noin kuuden miljoonan euron vuosittaisen säästön. Käyttötalousmenoista on leikattu 10 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Näistä ja monista muista
toimenpiteistä huolimatta alkuvuoden talousluvut osoittavat, että kuluvankaan vuoden talousarvio ei tule toteutumaan suunnitellusti. Haasteita on enemmän kuin tarpeeksi. Uuden sote- palvelukeskuksen kokoiseen investointiin tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollisuutta. Siksi nyt ei ole aika tehdä Riihimäen uuden sote-palvelukeskuksen investointia. Ehkä sen aika on myöhemmin? Ensin on saatava hyvinvointialueella päätetyt toimenpiteet toteutettua ja nähdä niiden vaikutukset sekä arvioitava kokonaistilanne uudelleen, kun vaikutukset ovat laajemmin tiedossa. Tarvitaan pitkä tähtäimen suunnittelua kokonaisuudesta. Ei ole oikein leikata muualta palveluista, että saadaan lainanottovaltuutta lisätilojen rakentamiseen.
Hyvinvointialueen strategiassa olemme linjanneet, että erikoissairaanhoidon palveluja on saatava myös jatkossa niin Keskussairaalasta kuin Forssan ja Riihimäenkin sairaaloista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poliklinikkapalveluja. Aluevaltuusto luovutti palveluverkkopäätöksessä erikoissairaanhoidon palveluverkosta päättämisen yhdelle toimialajohtajalle, mikä on käsittämätöntä. Strategian linjausta on kuitenkin noudatettava. Vaativampaa erikoissairaanhoitoa voidaan keskittää, mutta perustason erikoissairaanhoidon palveluja on Kanta-Hämeessä saatava
jatkossakin seutukunnittain. Josko vihdoin alettaisiin arvioida asioita myös asiakasnäkökulmasta. Kun palveluja tuotetaan mahdollisimman lähellä niiden käyttäjiä, siinä tulevat huomioiduksi niin asiakkaat kuin henkilöstö. Kuunnelkaa hyvät aluevaltuutetut, mitä alueen ihmiset haluavat. Kuunnelkaa, mitä hyvinvointialueen henkilöstö haluaa ennen kuin he äänestävät jaloillaan.
Lasten ja nuorten määrä vähenee, minkä ajattelisi vähentävän palvelujen tarvetta sillä sektorilla. Toisaalta lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy, mikä taas nostaa palvelujen tarvetta ja siten
myös kustannuksia. Kanta-Häme on niin sanotusti vanheneva maakunta eli meillä vanhusten määrä kasvaa. Sekin lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Jokaiselle vanhukselle kuuluu
turvallinen elämä ja heidän on voitava luottaa, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Korjaavien palvelujen lisäksi lapset ja ikäihmiset tarvitsevat etenkin ennaltaehkäiseviä palveluja ja hoivaa. Niihin panostaminen ei näy juuri tässä hetkessä kuin kuluna, mutta pitkässä juoksussa ne tulevat takaisin säästönä kalliimmista palveluista. Painopistettä on ylipäätään saatava siirrettyä yhä
vahvemmin sairauksia ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin palveluihin.
Hyvinvointialue on tehnyt myös panostuksia. Se on myönteinen asia. Alimitoitettu rahoitus tai mahdollisuus ylipäätään edes saada rahoitusta toimintojen ja palvelujen kehittämiseen estää
hyvätkin kehittämispotentiaalit. Kun on mahdollisuus tehdä vain välttämättömät investoinnit, se voi estää kokeilun kautta mahdollistavat uudet hyvät ja toimivat käytänteet. Kaikki uusi ei
myöskään välttämättä osoittaudu kannattavaksi ja järkeväksi kehittämiseksi. Kokeilun jälkeen on voitava myös luopua uudesta, jos siitä ei ole osoitettavissa riittävää hyötyä. Aluevaltuutetut varmasti toivovat pelkkien leikkauslistojen päättämisen sijasta pääsevänsä myös kehittämään hyvinvointialueen toimintoja paremmin alueen ihmisten tarvetta vastaaviksi ja oikea- aikaisesti saavutettaviksi. Sitä kautta meillä on mahdollisuus siihen, että kantahämäläiset voivat paremmin ja ovat tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin. Ei helppo yhtälö, mutta ei
mahdotonkaan. Tarvitaan vahvaa edunvalvontaa yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta myös rahakirstun vartija eli valtio tämän ymmärtää. Hyvinvoiva väestö on järkevä ja kaikkien kannalta
paras sijoitus.
Keskustan aluevaltuustoryhmä hyväksyy osaltaan tilinpäätöksen vuodelta -23 ja kiittää hyvinvointialueen henkilöstöä, asukkaita, sidosryhmiä, päättäjiä ja viranhaltijoita yhteistyöstä. Toivotamme kaikille hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää.
Johanna Häggman
Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja