Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Ylijäämäinen (6 M€) tilinpäätös on osoitus vastuullisesti hoidetusta kaupungin taloudesta. Myös taseeseen kertynyt ylijäämä (18,3 M€) antaa puskuria tulevaan, mutta sen varaan ei tietenkään voi laskea. Se antaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen talouden ja kaupungin toimintojen kehittämiseen ilman hätiköityjä päätöksiä.
Kuntien taloutta, kuten taloutta yleensäkin ovat varjostaneet korkojen nousut, inflaatio ja yleensäkin epävarmuus tulevasta. Nyt näyttää siltä, että myös Forssan kaupungin taloutta joudutaan tulevaisuudessa tasapainottamaan. Sinällään ei uusi asia, koska talouden madonlukuja viranhaltijoiden toimesta valtuustolle on taidettu kertoa joka vuosi. Mihinkään hätiköityihin ratkaisuihin ei tule lähteä. On kyettävä tekemään arvio kehityksen suunnasta ja sopeuttamisen vaikutuksista.
Tänään kuulimme ennen valtuuston kokousta suunnitelmista kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Olemme saaneet tiedoksemme erilaisia mahdollisia keinoja talouden pitämiseksi tasapainossa. Talous on nyt tasapainossa ja se on saatava myös tulevaisuudessa pysymään siinä. Mutta, ei keinoilla millä hyvänsä. Kaavaillut säästökohteet näyttäytyvät ehkä tässä kohdin säästöinä, mutta kun arvioidaan tilannetta pidemmälle, vaikutukset ovat mahdollisesti niin talouteen kuin toimintaan, sekä kaupunkilaisten elämään negatiiviset.
Lasten määrän vähentyessä valtionosuudet vähenevät. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja on entistä enemmän erityislapsia. Eli vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, tuen ja avun tarve voi olla noususuuntainen. Siksi esimerkiksi koululuokkien ryhmäkoon kasvattaminen ei välttämättä ole järkevä keino hakea säästöjä. On kyettävä vastaamaan lasten yksilölliseen tuen tarpeeseen. Meillä ei toden totta ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen lapseen tai nuoreen. Jos leikkaukset kohdentuvat lapsiin ja nuoriin liiaksi, hintalappu tulevaisuuteen on erittäin kallis ja inhimillisestä näkökulmasta katsoen vääränsuuntainen.
Kaupungin vetovoimaisuuteen vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen johtaa helposti näivettymisen tielle. Siksi on pohdittava myös kasvuun ja positiiviseen kehittymiseen mahdollistavia tekijöitä. Tarvitsemme kaupungilta vahvaa ja tavoitteellista yhteistyötä esimerkiksi Fykin, yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien sekä koulutustahojen kanssa. Työllisyyden ja elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan selkeät tavoitteet, keinot ja mittaristot niiden saavuttamiseksi ja saavutusten etenemisen seuraamiseksi. Me tarvitsemme yritykset yhdessä Forssan kaupungin kanssa luomaan elinvoimaa. Me tarvitsemme entistä vahvempaa seutuyhteistyötä koko seutukunnan kehittämiseksi. Yritykset ovat ottaneet yhteistyössä hyviä askeleita eteenpäin. Tarvitsemme myös vahvempaa yhdessä tekemistä seudun kuntien kesken. Seutuyhteistyö kuntien kesken nukkuu yhä talviunta. On tehtävä yhdessä vahvempaa edunvalvontaa, muutoin Lounais-Häme on häviäjien joukossa.
Kaupungin saamat valtionosuudet näyttäisivät kasvavan ensi vuodelle. TE-uudistus tuo mukanaan uusia velvoitteita ja sitä myöten uusia kustannuksia. Toki TE-uudistus on aluksi kustannusneutraali. Kunnille lisättävät tehtävät tullaan siis myös rahoittamaan valtion toimesta, mutta tulevina vuosina työttömyyden kehitys ratkaisee, keveneekö vai kasvaako kuntien talouden taakka. Forssan kaupunki on mukana työllisyysalueessa, jonka isäntäkuntana toimii Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinnan ja Forssan lisäksi tähän työllisyysalueeseen kuuluvat muut Lounais-Hämeen kunnat ja Hattula. Yhteinen isäntäkuntamallilla toimiva työllisyysalueen ei poista Forssan kaupungin velvollisuutta huolehtia kaupungin elinvoimasta ja työllisyydestä. Ei sitä kukaan puolestamme tee. Siksi Keskustan ja KD:n valtuustoryhmä peräänkuuluttaa vahvaa yhteistyötä aiemmin mainitsemieni tahojen kesken.
Hyvinvointialueiden aloitettua vuoden -23 alussa, se merkitsi myös kuntien rahoituksen vähenemistä. Se on kuitenkin vain yksi puoli asiasta. Myös sote-menot ovat poistuneet kuntien vastuulta. Muistamme varmasti kaikki lisäbudjetit Forssan kaupungin taloudessa, kun talousarvioon varatut määrärahat sote-kustannuksiin eivät riittäneet. Muistamme myös, kuinka vuosittain sairaanhoitopiiriltä tuli kuntiin lisälasku kattamaan talousarvion ylittyneitä kustannuksia. Olisikin tärkeää saada tietoon kokonaisvaikutukset kaupungin talouteen. Ei siis pelkästään rahoituksen vähenemisen tiedot, vaan myös se, kuinka paljon menot ovat vähentyneet soten siirryttyä hyvinvointialueille.
Kaupungin on myös otettava vahvempi rooli yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tässä myös seudullinen yhteistyö on enemmän kuin suotavaa. Olemme menettäneet sote- palveluja Forssan seudulta sekä palvelujen saatavuus on heikentynyt. Erikoisalapoliklinoita on vähennetty mm. onkologian poliklinikka, tähystykset, ortopedian poliklinikka toimii ilman erikoislääkäriä jne. Laboratorion aukioloajat koko seutukunnalla ovet heikentyneet merkittävästi. Lisäksi näytteitä ei enää analysoida Forssassa, mikä hidastaa potilaiden hoitoa ja estää laadukkaan hoidon toteuttamista. Samoin röntgenin supistettu aukioloaika siirtää potilaita, jotka aiemmin on kyetty täällä hoitamaan, enenevässä määrin keskussairaalaan hoidettaviksi. Vuodesta -26 ainoana seutukuntana hyvinvointialueella meillä on kolme kuntaa Humpppila, Tammela ja Ypäjä, joissa ei enää ole edes sote-pistettä kaikille asukkaille.
Sote-palvelujen heikentymisellä on suora vaikutus seudun pito- ja vetovoimaan. Tämä on elinvoimakysymys. Siksi edunvalvontaan tarvitaan aluevaltuutettujen lisäksi kaikki seutukunnan kunnat päättäjineen ja viranhaltijoineen. Sote-palvelujen vaikutus kaupungin talouteen tulee epäsuorasti. Ne vaikuttavat paitsi jokaisen hyvinvointiin, myös ihmisten asuinpaikan valintaan, yritysten sijoittumiseen, työllisyyteen jne. erittäin merkittävällä tavalla. Siksi edunvalvonnassa tarvitaan ryhtiliike tälläkin sektorilla.
Meillä on Forssassa liian vähän hyödynnetty viheralue. Aivan mahtavat mahdollisuudet niin asumiseen, yrittämiseen kuin virkistäytymiseen. Keskustan ja KD:n valtuustoryhmä toivoo Forssan kaupungin hyödyntävän entistä paremmin Koijärven alueen kylien mahdollisuuksia sekä kehittettävän myös viheraluetta vahvemmin. Toivomme sitä nostettavan myös paljon näkyvämmin esille kaupungin markkinoinnissa. Tällaista helmeä ei kannata pitää piilossa.
Taloustilanne on Forssan kannalta vähintään kohtalainen. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä ja vaikutusten arviointia tekemällä, meillä on varsin hyvät edellytykset päästä jatkossakin hyviin tuloksiin. Keskustan ja KD:n valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita ja päättäjiä erinomaisesta tilinpäätöksestä 2023. Toivotamme kaikille forssalaisille ja seutukunnan asukkaille oikein hyvää kesää. Hyväksymme osaltamme käsittelyssä olevan tilinpäätöksen.
Johanna Häggman
Forssan kaupunginvaltuuston Keskustan ja KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja