Aluevaltuuston käsittelemästä palveluverkkosuunnitelmasta löytyy tietoja mm. talouden tilanteesta, väestörakenteesta, henkilöstöstä ja palvelutarpeesta. Selvitys sisältää kuvauksen nykytilanteesta, määritysperusteista, toimialakohtaisista muutosesityksistä ja vaikutusten arvioinnin. Vaihtoehtoja pohjaesityksille ei valtuustolle esitelty. Olen pyytänyt sekä nyt käsiteltyihin asioihin, että 9.5.23 valtuustossa päätettävänä olleeseen § 29 Talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, vaihtoehtoja ja laskelmia niistä. Vastaukseksi olen saanut: ”Vaihtoehtoja ei ole”. Kuitenkin lisää talouden tasapainottamistoimenpiteitä on löytynyt pitkin matkaa.

Aluevaltuuston päätettävänä olleen palveluverkkosuunnitelman ”tiedot” perustuivat hyvin vahvasti alustaviin arvioihin, olettamuksiin ja epätarkkoihin tietoihin. Eksakteja lukuja ei ollut käytössä. Olen kysynyt esim. toistuvasti hintalappua digitalisaatiolle. Se luvattiin moneen kertaan, mutta koskaan niitä tietoja ei saatu ja lopuksi viranhaltijataho totesi, ettei niitä lukuja saada.

Palveluverkkosuunnitelmaan saatiin 29 lausuntoa ja yksittäisiä palautteita merkittävä määrä. Kiitän eri tahoja ja ihmisiä aktiivisista yhteydenotoista asian tiimoilta. Kuntien lausunnoissa nousi erityisesti esiin terveysasemien sijainnit ja niiden vaikutus kuntien elinvoimaan. Kunnat halusivat, että asukkaat saavat jatkossakin läheltä soten peruspalvelut. Sama toistui yksittäisissä palautteissa. Ihmiset halusivat fyysiset perustason sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. Tämä on perusteltu lähtökohta.

Vuosien 2000–2020 aikana erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet 78 % ja perusterveydenhuollon 15,77 %. Tämäkin osoittaa, että painopisteen siirto pitäisi tehdä perusterveydenhuollon suuntaan, jotta kustannuskehitys kyettäisiin taittamaan kalliimmasta erikoissairaanhoidosta. Valitettavasti aluevaltuuston päätös sote-palvelukeskusten ja -pisteiden sijainneista ei paranna peruspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, vaan päinvastoin.

Keskusta esitti aluevaltuuston kokouksessa viime keväänäkin Forssan sairaalan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen jatkumista ja sote-asemia toimipisteittäin: Forssa, Humppila, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Janakkala (Turenki ja Tervakoski), Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Hauho, Renko, Kalvola ja Hattula. Yöpäivystys lopetettiin äänin 37–20, 2 tyhjää. Vastustusta sen säilymiselle oli laajasti kok, sdp ja PS ryhmissä. Myöskään Keskustan esitykselle kattavasta terveysasemaverkosta ei löytynyt muista ryhmistä yhtenäistä kannatusta.

Valtuustoryhmämme ajoi 9.4.24 valtuuston kokouksessa edelleen lähipalvelujen säilyttämistä. Kiitos valtuutetuille, jotka äänestivät lähipalvelujen puolesta. Keskustan ryhmä katsoi palveluverkkoa kaikkien kantahämäläisten kannalta ja se on ainoana ryhmänä äänestänyt johdonmukaisesti lähipalvelujen puolesta. Ihmetyttää osan forssalaispäättäjien vastustus seudun palvelujen säilymistä kohtaan. Muut seutukunnat osasivat pitää puolensa, Forssan seutu ei.

Henkilöstön sijoittumisesta tehtyjen päätösten myötä ei ole vielä tietoja valtuutetuille. Ei myöskään muista esittämistäsi kysymyksistä.

Johanna Häggman

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja