Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, hyvät kuulijat
Kun eri yhteyksissä käsitellään osavuosikatsausta, usein kuulee sanottavan, että se on jo mennyttä, eikä siihen voi enää vaikuttaa. Se on totta, mutta se on myös pohja eteenpäin mentäessä. Siksikin sen tietoihin on hyvä perehtyä ja hetkeksi pysähtyä miettimään, miten tästä eteenpäin.
Keskusta aluevaltuustoryhmä toivoo seuraaviin osavuosikatsauksiin tarkempia tietoja. Tarkempia tietoja esimerkiksi potilaiden hoitoonpääsystä, jonotilanteesta ja siitä maksaako hva sakkomaksuja eli saavatko asukkaat tarvitsemansa palvelut hoitotakuun määräajoissa. Nämä eksaktit tiedot kertovat, mihin suuntaan ollaan menossa ja tarvitaanko toimenpiteitä suunnan muuttamisessa.
Jotkut haluavat maalata uutta totuutta hyvinvointialueiden talouden tilasta julkisuudessa. Ikään kuin hyvinvointialueen tilikauden alijäämäinen tulosennuste olisi syntynyt tässä kuluneen yhdeksän kuukauden aikana, minkä hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa ja että se johtuisi eduskunnassa päätetystä sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamismallista. Ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueet saivat perintönä kunnilta ja kuntayhtymiltä alijäämäiset tilinpäätökset. Luvut ovat tarkentuneet kuukausien myötä. Hyvinvointialueella ei ole myöskään taseessa kertynyttä puskuria, eikä verotuloja, joilla paikata taloutta. Yleinen kustannuskehitys on ollut kovaa ja inflaation vaikutus heijastuu hyvinvointialueenkin toimintakuluihin. Valtio ei ole huomioinut nykyistä inflaatiovauhtia hyvinvointialueiden rahoituksessa. Eikä kova korkojen nousu sekään yhtään helpota taloustilannetta.
Nyt kun sosiaali- ja terveyspalvelut on kokonaisuudessaan siirretty hyvinvointialueille, myös totuus kustannuksista on paljastunut selkeämmin näkyviin. Meissä aluevaltuutetuissa on varsin monta, jotka toimivat myös kuntapäättäjäinä, joten uskon, että muistatte vielä aiemmilta vuosilta kunnissanne, kun sote-palvelujen budjetti useimmiten ylittyi ja sitä paikattiin lisärahoituksella. Muistatte varmaan myös, kun vuosittain yritettiin ennakoida, kuinka suuri lisälasku sairaanhoitopiiriltä on tulossa. Joten ei tämä taloudellinen tilanne sinänsä yllätys ole. Ehkä kunnat ja kuntayhtymät eivät viimeisenä sote-toimintavuotenaan kiristäneet rahanyörejä niin tiukalle, koska oli tiedossa, että kertynyt alijäämä siirtyy hyvinvointialueiden ja valtion hoidettavaksi.
Hyvinvointialueiden talous on yhteensä jo valmiiksi noin 1,2 mrd. euroa miinuksella ja maan hallitus hakee vielä 1,4 mrd. euron säästöjä hyvinvointialueilta. Tuo yhtälö ei vain toimi ikääntyvässä Suomessa eikä ikääntyvässä Kanta-Hämeessä, jolloin palvelujen tarve yhä kasvaa ja sitä myöten myös kustannukset. Hallitus yrittää laittaa hyvinvointialueet ratkaisemaan yhtälöä, mikä ei ole olemassa olevilla realiteeteilla mahdollista. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää aikaa talouden sopeuttamiseen ja lisää rahaa lakisääteisten yhdenvertaisten palvelujen tuottamiseen.
Hallitusohjelman tavoite on sopeuttaa taloutta kokonaisuudessa 6 mrd. euroa. HVA:t on merkittävä osa tätä. Neljäsosa sopeutustarpeesta lepää hyvinvointialueiden harteilla. Hallitus edellyttää alueilta omia toimia 6 miljardista sopeuttamis- ja uudistustoimia esimerkiksi tiloista, palveluverkosta ja digitalisaatiosta lähes 900 milj. euroa sekä tehtävämuutoksia ja rahoitusmallin muutoksia lähes 0,5 mrd. euron edestä. Tämä on mahdoton tehtävä jo valmiiksi vahvasti alijäämäisillä hyvinvointialueilla.
Alijäämien kattaminen, kuten hyvin tiedätte, pitäisi tehdä kahdessa vuodessa. Taloudellinen tilanne on tukala alueilla ja moni asia kilpistyy talouteen. Toisaalta pitäisi pystyä kehittämään toimintoja, mutta tarmo menee säästölistojen pohdintaan eikä lupaa saa kuin välttämättömiin investointeihin. Kaiken ytimessä on eurot ja niitä on liian vähän. Sosiaali- ja terveyspalveluista ei ole varaa leikata. Orpon hallitus on leikkaamassa perusuraan nähden.
Uudistus tehdään peruspalvelujen parantamiseksi ja osin siksi ihmettelen lehdissä olleiden toimittajien näkemyksiä ikään kuin ainoa keino talouden sopeuttamiseksi olisi palveluverkon karsiminen sosiaali- ja terveysasemia lakkauttamalla. Vaikka Kanta-Hämeestä ajettaisiin sote-asemat alas, siitä ei synny riittäviä säästöjä. Tässä kohdin haluan myös palauttaa mieleen kirjauksen hallintosäännöstämme, mihin on täysin yksiselitteisesti kirjattu, että aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevista muutoksista. Olen ihmetellyt ja myös kysynyt useampaan kertaan, miten on mahdollista, että olemme kuulleet alueemme palveluverkkoa koskevista muutoksista mediasta, ilman, että valtuusto on tehnyt niistä päätöksiä. Esimerkiksi Janakkalasta on lopetettu oikomishammashoito ja tähystykset. Se ei ole operatiivista toimintaa huomioiden hallintosäännön kirjaus. Tämä on jatkossa huomioitava ja päätökset on tehtävä siellä, missä ne kuuluu tehdä.
Emme voi tuijottaa vain aikajännettä alijäämien kattamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille. Sote-uudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuus, Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on pidettävä päätöksenteossa mielessä. Hätiköityihin ratkaisuihin ei tule lähteä painamalla paniikkinappulaa, vaan on huomioitava vahvasti pitkän aikavälin taloudellinen vaikuttavuus suuntaan, jos toiseen.

Johanna Häggman