Jätelaki määrittää yleisestä velvollisuudesta noudattaa etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mm. hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä

Jätevoimaloiden ensisijainen tehtävä on hoitaa jätelain asettamaa velvoitetta ja hyödyntää kierrätykseen kelpaamattomat jätteet ympäristölle ja terveydelle haitattomalla tavalla. Jätteenpolttolaitoksilla hävitetään myös terveydelle vaaralliset jätteet joita ei voida viedä kaatopaikalle. Ennen jätteenpolttolaitokset olivat jätteen hävityslaitoksia, nyt merkittäviä energiantuotantolaitoksia. Jätteenpolttolaitoksissa tapahtuva kierrätyskelvottomien jätteiden hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi korvaavat muuta energiantuotantoa, mm. fossiilisten tuontipolttoaineiden kulutusta ja niistä aiheutuvia päästöjä.

Ohjaako päästökauppa vähentämään päästöjä? Jätteet eroavat muista polttoaineista siinä, että ne on hävitettävä joka tapauksessa. Lähtökohtaisesti jätevoimalaitoksiin tulee vain kierrätykseen kelpaamatonta tai vaarallista jätettä. Päästökauppa olisi vain ylimääräinen maksu, joka jätteiden hyödyntämiselle energiana laitettaisiin. Kuluttajat maksaisivat jätteenkäsittelystä enemmän.

Tulisiko jätteenpolttoa verottaa? On laajasti tunnustettu tosiasia, ettei jätteenpolton taloudellinen ohjaus eli päästökauppaan siirtyminen tai jätteenpolton vero edistä kierrätystä. Verotuksella kerättävät rahat eivät kohdentuisi oikein eli ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.

Kannattavampaa on jätteenpolttolaitosten ja valtion välillä tehdä vapaaehtoinen Green deal -sopimus. Tavoitteena on silloin yhdessä etsiä, kehittää ja edistää kestävän kehityksen ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Jätteenpolttolaitokset voivat olla koordinoijina ja raportoijina, mutta varsinainen kehitystyö tehdään alueilla paikallisesti. Sopimusosapuolet sitoutuvat tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. On mahdollisuus löytää uusia ratkaisu- ja toimintamalleja ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Sopimuksessa sovittaisiin sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yritykset sitoutuisivat edistämään sopimusten mukaisia tavoitteita, jolloin voidaan aidosti saada aikaan myönteistä ilmastokehitystä. Tällöin myös Green deal -ratkaisuihin kerättävät rahat jätevoimalaitosten porttimaksuissa ohjautuisivat ja jäisivät aluetalouden hyväksi valtion tai EU:n pohjattoman kassan sijaan.

Johanna Häggman

Forssa, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)