Olisiko mahdollista, että eläkkeitä nostettaisiin käyttämällä eläkerahastoja. Kyllä. 20 vuoden aikana tähän tarvitaan 63 mrd. euroa eli rahastojen vuotuinen seitsemän mrd. euron tuotto kattaisi tämän. Kyseinen summa olisi pois eläkelaitosten kansainvälisistä sijoituksista ja niiden tuotoista. Pääomaan ei tarvitse koskea. Tuosta kokonaissummasta valtio ottaa 10 mrd. € veroina päältä ja kun ostetaan palveluja ja tuotteita, valtio saa arvonlisäveroina saman verran. Eli valtio hyötyy tästä. Ennusteet eläkekustannuksista vuosikymmenien päähän ovat arvauksia. Väliarviot lyhyemmillä ajanjaksoilla mahdollistavat tilannearvion ja tarpeen tullen on mahdollisuus tehdä muutoksia. Eli eläkkeitä nostamalla käyttäen eläkerahastojen tuottoja, valtion verotulot kasvavat, työvoimavaltaisten palvelujen kysyntä kasvaa ja esimerkiksi toimeentulo- ja asumistukimenot vähenevät.

Suomessa on n. 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista suurin osa on pienituloisia. Puolet heistä saavat alle 1434 euroa eläkettä kuukaudessa. Tällä vaalikaudella tehty kansaneläkkeen indeksijäädytys on purettava seuraavalla hallituskaudella. Ylisuuret eläkkeet ärsyttävät. On kysytty, olisiko eläkekatto mahdollinen? Maksussa oleviin eläkkeisiin ei voi tehdä eläkekattoa, koska niitä ei voi pienentää. Eläkekatto edellyttäisi eläkemaksukattoa, mikä puolestaan aiheuttaisi sen, että suurituloisilla työssäkävijöillä eläkemaksut pienenisivät. Tämä taas johtaisi siihen, että kun rahaa tulisi vähemmän, kaikkien nykyisten palkansaajien eläkemaksuja pitäisi nostaa.

Mitä voidaan tehdä pieneläkkeensaajien taloudellisen aseman helpottamiseksi? Eläkerahastojen arvo ylitti 2017 n. 200 mrd. Nykyään näissä rahastoissa on noin neljä kertaa enemmän kuin mitä valtion vuoden budjetti on. Rahastot ovat kasvaneet vahvasti viime vuosina, n. 8-12 mrd. euroa/vuosi. Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55% korotus, mikä nosti eläkemenoja 150 milj. euroa. Sitä vastoin eläkerahastojen sijoitustuotto oli n. 14 mrd. euroa.

Työeläkkeitä maksettiin vuonna 2017 27 mrd. euroa. Tämä rahoitettiin seuraavasti: 18,3 mrd € työeläkemaksuilla, 3,6 mrd € valtionosuuksilla, 0,8 mrd. € työttömyysvakuutusrahastosta ja 4,3 mrd. € eläkevaroista. Taitettu indeksi otettiin käyttöön -96. Sen piti olla vain väliaikainen, mutta on nyt siis ollut käytössä jo reilut 20 vuotta. Jos taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön, eläkkeet olisivat säilyttäneet arvonsa paremmin. Taitetun indeksin myötä vuonna -14 keskimääräinen eläke oli 1550 €. Jos käytössä olisi ollut palkkaindeksi eli eläkkeet nousisivat samassa suhteessa kuin palkat, olisi keskimääräinen eläke ollut tuolloin 2170 € eli n. 600 € enemmän. Kokonaisuutena se tarkoittaisi 6 mrd. euroa enemmän eläkkeisiin.

Johanna Häggman
Kesk. Eduskuntavaaliehdokas