Suomen liityttyä Europan Unioniin vuoden 1995 alusta maatalous koki kaikkein suurimman toimintaympäristön muutoksen, yhdessä yössä tuottajahintojen puolittumisen sekä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan siirtymisen. Osana liittymissopimusta Ahon hallitus neuvotteli 141 artiklan helpottamaan maatalouden sopeutumista yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tätä 141-artiklan tukea on oikeus maksaa v. 2020 asti.

EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan on lähettänyt päättyneellä viikolla ministeri Jari Lepälle kirjeen, jossa komissaari Hogan antaa poliittisen ”nyökkäyksen” hyväksynnän Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkolle vuoteen 2027. Asia liittyy Etelä-Suomen kansallisen tuen (liittymissopimuksen artiklan 141) jatkolle. Edellisen maatalousuudistuksen yhteydessä niiden tukien maksamiselle, joita ei voitu siirtää tuotantosidonnaisten tukien alle (sika- ja siipikarja, kasvihuoneet) luotiin oma oikeusperusta yhtenäiseen markkinajärjestelyasetukeen (artikla 214a). Tämä tuki oli määräaikainen ja voimassa v. 2020 loppuun asti.

Ministeri Leppä on aktiivisesti neuvotellut komissaarin kanssa jatkon saamiseksi 141-artiklassa v. 2020 eteenpäin. Työtä on tehty lujasti niin virkamiesvalmisteluin- neuvotteluin kuin poliittisen vaikuttamisenkin kautta. Komissaari Hoganin hyväksyntä on erittäin tervetullut tieto ja työvoitto. Jatkon euromääräisestä sisällöstä neuvotellaan EU:n rahoituskehyksen yhteydessä. Etelä-Suomen kansallisen tukijärjestelmän jatko on nyt niin hyvällä mallilla kuin se tässä vaiheessa voi olla.

Seuraavan hallituksen tulee tarttua aktiivisesti selvitysmies Karhisen esityksiin tavoitteena nostaa maatalouden kannattavuutta. Tarvitaan siis konkreettisia toimia seuraavassa hallitusohjelmassa. Jotta meillä on jatkossakin suomalaista puhdasta ruokaa, sen tuotannon on oltava kannattavaa. Meillä ei totisesti ole varaa sitä menettää.

Johanna Häggman (Kesk.)
Eduskuntavaaliehdokas
Forssa