Tuottajia on koeteltu tällä vaalikaudella erityisesti säiden vuoksi. 2016 ja 2017 oli sateiset vuodet ja osa sadosta jäi peltoon huonojen säiden takia. Kesä 2018 taas oli haastava sen kuivuuden vuoksi, mikä puolitti vilja- ja heinäsadon. Se taas johti siihen, että osa tuottajista joutui vähentämään esim. nautakarjaa huonon rehutilanteen takia. Elinkeinon kannattavuus muutoinkin haastaa tuottajia koko ajan. Itä-Suomessa myös kunnat ovat tukeneet tuottajiaan helpottaakseen taakkaa.

Elinkeinon kannattavuus on kovin haaste. Hallitus teki ministeri Lepän esityksestä n. 90 milj. euron arvoisen kuivuuspaketin, jonka lisätuet tulevat maksuun 11.4.19. Kuivuuspaketin tuet kohdennettiin 20 milj. euron edestä pahimmille alueille, joihin Hämekin kuuluu.

Lisäksi tällä kaudella on mm. säädetty epäreilujen kauppatapojen estämiseksi elintarvikemarkkinalaki ja sen sisältämä ruokaketjun reiluutta valvova ruokavaltuutettu, joka aloittaa ennen kesää. Ruuan alkuperämerkinnät ovat pakollisia kauppojen liha- ja maitotuotteissa. Myös ravintoloissa lihatuotteissa alkuperämerkinnät tulivat pakollisiksi.

Asioita on siis saatu vietyä eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää. Usein kuulee kommentteja siitä, ettei maataloutta pitäisi tukea. Jos haluamme jatkossakin syödä kohtuuhintaista puhdasta kotimaista ruokaa, sen kannattavuus on saatava paremmaksi. Maatalouttaan tukevat kaikki EU:n jäsenmaat. Suomi, maailman pohjoisin maa missä maataloutta harjoitetaan poikkeuksellisissa oloissa, tukee elinkeinoa ja tuesta hyötyvät myös kuluttajat. Tuet vaikuttavat alentavasti ruuan hintaan. Suomessa pitää saada sama malli käyttöön kuin Ranskassa eli tuotteita ei saa myydä kuluttajille alle tuotantokustannusten. Jos se on mahdollista EU:n toiseksi suurimmalle valtiolle, on sen oltava mahdollista myös muille valtioille.

Kauppoihin on saatava omat kotimaisen ruuan osastot, se helpottaa kuluttajaa tekemään valinnan suomalaisen ruuan puolesta. Julkisissa hankinnoissa on kehitettävä hankintaosaamista niin, että hankinnat pystytään kohdentamaan siten, että voidaan mahdollisimman paljon käyttää kotimaista lähiruokaa. Hankinnat on tällöin jaettava sellaisiin osiin, että paikalliset tuottajat pärjäävät kilpailutuksessa ja pystyvät toimittamaan tuotteita. Edullisuus ei saa olla ainoa kilpailutuksen kriteeri. Lähiruoka on myös kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen sekä kokonaistalouden kannalta.

Suositaan suomalaistaa ruokaa. Se on ilmastoystävällinen teko ja parantaa myös tuottajien elinkeinon kannattavuutta sekä työllistää koko ketjussa yli 250 000 ihmistä. Näin saamme jatkossakin suomalaista puhdasta ruokaa.

Johanna Häggman, Kesk.
Forssa
Kansanedustajaehdokas