Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät kuulijat

Talousarvion ja – suunnitelman ensisijainen ajuri näyttää olevan hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuus vuoden 2026 loppuun mennessä. Substanssilainsääntö ja ihmisten perusoikeudet on osin sivuutettu, kenties siksi, että niiden toteutumatta jääminen on vaikeammin todennettavissa. Miksi rahoituslainsäädäntö on katsottu välttämättä noudatettavaksi laiksi ja joitakin lakeja rikotaan jo nyt? Esimerkiksi talousarvio ei nytkään mahdollista erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen pääsemistä. Miksi tässä kohtaa voidaan rikkoa lakia? Perustuslaissa säädetään yhdenvertaisuusperiaatteesta, jota on noudatettava myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perustuslaki on ensisijainen suhteessa tavalliseen lainsäädäntöön.

Se mikä exel-taulukkoon on helposti numeroina laitettavissa säästöksi, on kantahämäläisille sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauksina ja heikennyksinä kajoamista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisen terveys on ainutlaatuinen. Terveyttä ei voi mitata rahassa. Talousarviosta ja-suunnitelmasta puuttuu asiakaslähtöisyys ja laajempi asiakkaiden tarpeeseen perustuva näkökulma palvelujen sijoittumista koskevassa arviossa. Talouden tasapainottaminen perustuu näillä uusilla sopeuttamistoimenpiteillä palvelujen alasajoon, mikä on täysin eri asia kuin palvelujen kehittäminen ja integraatio.

Tästä kirjasta puuttuu innovatiivisuus. Forssan ja Riihimäen sairaaloiden palvelujen alasajon sijasta, niiden toimintoja pitäisi kehittää. Esimerkiksi polikliinisen kirurgian yksiköiden ja erikoisalojen poliklinikoiden toimintojen jatkamisella ja kehittämisellä. Tällöin uhkakuva kasvavasta ulkopuolisten sairaaloiden käytöstä, voitaisiin kääntää niin, että esimerkiksi Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilta hoitoa tarvitsevat hakeutuisivat palvelujen piiriin Kanta-Hämeeseen, kun tarvittavat palvelut saisi täältä nopeammin. Tällöin Oma Hämeen ei tarvitsisi ostaa kallista leikkaussalikapasiteettia yksityiseltä (kustannusarvio 700 000 € / vuosi), eikä pelätä, henkilöstön siirtymistä hyvinvointialueelta yksityiselle palveluntuottajalle.

Hyvät valtuutetut ja kuulijat

Yhteiskunta ei pyöri ilman välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Ne ovat investointi hyvinvointiin. Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa apu motivoituneelta ja ammattitaitoiselta sote-henkilöstöltä. Se edellyttää, että takaamme Oma Hämeen henkilöstölle yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä koulutustaan, osaamistaan sekä kiinnostuksensa mukaista työtä. Hyvinvointialueella on voimassa oleva linjapäätös, että henkilöstön siirtyminen toiseen työyksikköön perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen. Jokaisella on syynsä, miksi ovat hakeutuneet tiettyyn työhön ja tiettyyn toimipisteeseen.

Meidän on kuultava henkilöstöä niin, että sillä on vaikutusta myös päätöksentekoon. Asiakaslähtöisyyttä, inhimillisyyttä, perusoikeuksien turvaamista ja välittämistä ei voi korvata säästöohjelmilla ja tehokkuusvaateilla.

Ihminen on päätöksenteon keskiössä. Meidät on tänne valittu tekemään päätöksiä alueen ihmisten parhaaksi. Meitä ei ole valittu tänne ajamaan palveluja alas, ei tasapainottamaan valtion taloutta eikä heikentämään sote-henkilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota. Meidän tulee taata yhdenvertaiset palvelut lähellä asiakkaita ja hyvä työpaikka sote-alan ammattilaisille. Aivan kuten tässä talousarviokirjassa kirjoitetaan: ”Järjestämisvastuu edellyttää, että hyvinvointialue suunnittelee ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve sitä edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.”

Keskustan aluevaltuustoryhmä tulee esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä talousarvioon ja -suunnitelmaan muutoksia, mitkä vastaavat järjestämisvastuutamme, yhdenvertaisia palveluja kantahämäläisille ja hyvää työpaikkaa sote-ammattilaisillemme. Se tarkoittaa mm. poliklinikka- ja vuodeosastotoimintojen jatkumista niin Forssan kuin Riihimäen sairaaloissa. Poliklinikkatoimintojen ja päiväsairaalan keskittämisen säästövaikutukset ovat olemattomat verraten keskittämisen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin sekä asiakkaissa, että henkilöstössä ja sulavat pidemmällä aikavälillä mm. ulkopuolisten sairaaloiden käytön lisääntyessä. Eli lopuksi kustannukset säästöjen sijaan nousisivat.

Hyvät valtuutetut, hyvät kuulijat

Palvelujen keskittäminen ei tuo kustannussäästöjä. Jos näin olisi, miksi emme keskitä esimerkiksi Yhteistoiminta-alueen kokoisiin yksiköihin toimintaamme? Keskustan aluevaltuustoryhmä ei kannata palvelujen keskittämistä ja tuskin sitä kannattaa kukaan muukaan täällä siinä kohtaa, jos koko Kanta-Häme olisi reuna-alueena osana isompaa aluetta. Juuri siltä palvelujen keskittäminen eli alasajo Forssan ja Riihimäen seudulla tällä talousarviolla näyttää. Tämä näkökulma on hyvä huomioida koko hyvinvointialueella. Jos palvelut etääntyvät kauemmas, ihmisten mahdollisuus käyttää niitä, heikkenee merkittävästi. Kustannukset kasvavat, kun liian myöhään todetut sairaudet edellyttävät raskaampia ja kalliimpia palveluja. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Palvelujen siirtyessä kauemmas, ei voida enää puhua yhdenvertaisuudesta. Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden tulee kuulua jokaisen perusoikeuksiin, eivätkä ne saa olla riippuvaisia asuinpaikasta.

Hyvät valtuutetut, hyvät kuulijat

Talousarviokirja sisältää monta kohtaa, joihin ei ole tehty määrärahavarauksia. Esimerkiksi pohjaesityksessä ei ole varauduttu nyt leikkausuhan alla olevien palvelujen edellyttämiin korvaaviin palveluihin täysimääräisesti. Ei määrärahavarauksia riittävällä tarkkuudella saneerauskustannuksiin, jos Forssan ja Riihimäen sairaaloiden tiloja muutettaisiin muihin tarkoituksiin. Ei määrärahavarauksia ulkopuolisen leikkaussalikapasiteetin käyttöön, hoitotakuun määräaikojen ylittämisestä aiheutuviin sakkomaksuihin, ulkopuolisten sairaaloiden käytön kasvun myötä tuleviin kustannuksiin, vammaispalveluissa mahdollisesti toisen oman yksikön perustamiseen, lastensuojelun tarpeen kasvuun jne. Nämä ovat summaa x ja ne edellyttävät määrärahoja.

Talouden saaminen tasapainoon edellyttää aiemmin päätettyjen tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista 100 %. Alijäämien kattaminen edellyttää seuraavalta kahdelta vuodelta yhteensä ehkä noin 140 M€ ylijäämäistä tulosta. Nämä eivät näytä todennäköiseltä. Pohjaesitykseen on kirjattu paljon toimenpiteitä, joiden toteutumista myös valmistelijat pitävät epätodennäköisinä. On lisäksi todettu, että pidemmällä aikajaksolla nyt tehtävät ”säästötoimenpiteet”, tulevatkin lopulta kalliimmaksi. On mainintoja, etteivät talousarvioon varatut määrärahat tule välttämättä riittämään kaikkien toimialojen vastuulla olevien palvelujen tuottamiseen. Mikä järki olisi tällaisessa taloustilanteessa investoida taloussuunnitelman mukaisesti 4,7 M€ Riihimäen uuden sote-palvelukeskuksen suunnitteluun, kun nykyiseen sairaalaan on suunnitteilla yli 6 M€ saneerausinvestoinnit? Keskustan aluevaltuustoryhmä pitää järkevämpänä panostaa kattaviin palveluihin kuin uusiin seiniin.

Nopealla asioiden valmistelulla, mihin aikataulu on valmistelijat pakottanut, emme ole saaneet riittäviä ja tarkkoja tietoja päätöksenteon tueksi. Näistäkin syistä pitää ottaa enemmän aikaa talouden tasapainottamiseen, jotta se tehdään järkevällä tavalla ilman, että ihmisten terveys ja turvallisuus vaarantuu.

Pääministeri Orpon hallituksen päättämistä valtion rahoituksen ja tehtävämuutoksista johtuen, silmukka hyvinvointialueiden kaulalla kiristyy entisestään. Orpon hallituksen toimet heikentävät ihmisten hoitoon pääsyä ja vaarantavat ihmisten terveyden. Tämä johtuu maan hallituksen tekemistä päätöksistä esim. terveydenhuollon asiakasmaksujen ylärajan nosto 150 miljoonan euron vaikutuksella. Eli valtion taloutta sopeutetaan 150 miljoonan edestä leikkaamalla tuo määrä hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueet joutuvat kompensoimaan tämän asiakasmaksuja nostamalla. Kanta-Hämeessä vaikutus on -4,5 M€. Lisäksi tulee hoitotakuusta leikkaamisen vaikutus – 4,2 M€ ja iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen muutoksen tuoma – 2,3 M€. Kylmää kyytiä Orpon hallitukselta hyvinvointialueille, mutta ennen kaikkea palveluja tarvitseville ihmisille.

Keskustan aluevaltuustoryhmä haluaa pelastaa palvelut ihmisten parhaaksi. Siksi tulemme kannattamaan alijäämien kattamisaikataulun pidentämistä. Siksi me tulemme tekemään esityksiä palvelujen keskittämistä vastaan. Kannatamme lähipalveluja. Kaikkien Kanta-Hämeen asukkaiden parhaaksi.

Kiitos henkilöstölle, aluevaltuutetuille, viranhaltijoille ja muille tahoille kuluneesta vuodesta. Toivottavasti tulevat päätökset ovat sellaisia, että takaamme kantahämäläisille yhdenvertaiset hyvät lähipalvelut. Hyvää joulunaikaa.

Johanna Häggman

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja