”Kelvoton vai ei” -artikkeli viimeisimmässä lääkärilehdessä. Kyseessä on, voiko hyvinvointialueen työntekijä olla hyvinvointialueensa hallituksen jäsen? Lääkäriliiton kanta on: kyllä voi. Lääkäriliitto perustaa näkemyksensä julkisoikeuden professori Janne Salmisen lausuntoon. Salminen on alansa tunnetuimpia asiantuntijoita, jota mm. eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee säännöllisesti. Olen itsekin aiemmin ottanut kantaa puhumalla ja kirjoittamalla asiasta sekä tehnyt Kanta-Hämeen huhtikuun aluevaltuuston kokouksessa myös muutosesityksen hallintosääntöön.
On kyse erittäin isosta periaatekysymyksestä, vaikka hyvinvointialueellamme lehdistöä myöten on yritetty allekirjoittanut leimata kyseisessä kysymyksessä vain omaa asiaansa ajavaksi luottamushenkilöksi. Se ei pidä paikkaansa. Lääkäriliitonkin kanta on, että hyvinvointialueen lääkäreitä ja hoitajia on voitava valita aluehallitukseen. ”On demokratian irvikuva, jos kansalaisten valtuustoihin äänestämät terveydenhuollon ammattilaiset eivät voi toimia hallituksessa, sanoo politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen” (Lääkärilehti).
On perin ihmeellistä, jos perustuslaki sallisi alueille toisistaan erilaisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaisi, että samassa asemassa olevilla ihmisillä olisi eri oikeudet eri alueilla. On kaikkien etu, että aluehallituksissa on myös terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen ammattilaisia. Vaalikelpoisuus on keskusteluissa usealla hyvinvointialueella. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut rajata hyvinvointialueen henkilöstöä aluehallitusten ulkopuolelle.
Mikäli henkilöstö toimii välittömästi aluehallituksen alaisena, se ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Henkilöstö voidaan sijoittaa hallintosäännöllä ao. lautakuntien alaiseksi, mikä poistaa esteen olla hallituksen jäsen. Tämä mahdollistaa tasa-arvoisemmat vaikuttamismahdollisuudet. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hallintosääntö on tiukempi, mitä laki edellyttää. Voikin kysyä perustellusti, onko kyse politikoinnista vai siitä, että halutaan eriarvoistaa luottamushenkilöt? Henkilöstön suuntaan tämä antaa huonon kuvan henkilöstöpolitiikasta.
Kanta-Hämeen aluevaltuustolle luvattiin, että hallintosääntöä käsitellään tänä vuonna jokaisessa valtuuston kokouksessa. Kokouksessa 25.10. esityslistalla ei ollut yhtään kohtaa, missä olisi käsitelty hallintosääntöä. Ei ollut siis myöskään mahdollisuutta tehdä muutosesityksiä hallintosääntöön ja muuttaa sitä. Seuraava aluevaltuuston kokous on vasta joulukuussa. Ratkaisut ja päätökset on tehtävä aiemmin. Mitä opimme, älä luota luvattuihin asioihin.
On mahdollista, että vaalikelpoisuuksia tullaan ratkomaan hallinto-oikeuksissa, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Oikeuden päätösten jälkeen selviää myös, ovatko hyvinvointialueet korvausvelvollisia esimerkiksi tapauksissa joissa henkilöstöä on irtisanoutunut työsuhteestaan kyetäkseen toimimaan aluehallituksen jäsenenä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II varapuheenjohtaja