Keskustan tavoitteena on laittaa nykyiset tiet ja raiteet kuntoon. Uudet miljardihankkeet pitää laittaa jäihin. Valtion liikenneväylien korjausvelka on noin 2,8 mrd. €, josta raideliikenteen osuus on reilu 1 mrd. €. Valtiovarain- ja Liikenne- ja viestintäministeriön tekemän selvityksen mukaan suuret raideliikennehankkeet maksaisivat yhteensä 7–12 mrd. euroa! Tätä rahaa ei ole valtion nykyisissä kehyksissä. Jos nämä hankkeet toteutettaisiin, se tarkoittaisi rahaa pois muun muassa perustienpidosta ja muusta tieliikenteen kehittämisestä.

Suunnittelussa oleva hanke, niin sanottu metsärata eli tunnin rata välillä Helsinki – Tampere on järjetön. Hankkeen hintaluokka on noin kolme miljardia euroa. Tämä ei ole ainoa miljardien raidehanke, mikä on suunnittelussa. Metsäratahankkeen ilmastovaikutuksetkaan eivät ole myönteiset ja sen laskennallinen ”takaisinmaksuaika” liikennöinnistä saatavilla päästövähennyksillä on jopa noin 300 vuotta!

Nykyisen pääradan Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu ja etenkin sen tärkeimmän osuuden Helsinki-Hämeenlinna-Tampere, kehittämisen on oltava ensisijainen toimenpide. Kalliilla metsäratahankkeella säästetään matka-aikaa vain minuutteja. Samalla se syö elinvoimaa usean kunnan alueelta. Kanta-Häme jäisi mopen asemaan. Tunnin rata hyödyttäisi vain niitä paikkakuntia, joissa se pysähtyisi. Muita alueita se näivettää.

Julkisen liikenteen tulee palvella mahdollisimman monia. Siksi tarvitaan myös henkilöjunien pysähdyksiä nykyistä enemmän. On turha edellyttää julkisen liikenteen käyttöä, jos sitä ei ole tai jos sen kyytiin ei edes pääse. Ensin perustienpito ja nykyinen rataverkko kuntoon. Kuntoon laittamisella myös voidaan nopeuttaa nykyisiä yhteyksiä. Lisäraiteita rakentamalla on mahdollista vähentää hidastavia pullonkauloja. Tieverkon on oltava kunnossa yksityisteistä muuhun alempiasteiseen tieverkkoon, kantateihin ja valtateihin saakka, myös koko Kanta-Hämeessä. Maaseudun elinvoiman yksi keskeisimpiä tekijöitä ovat kunnossa olevat tiet. Niihin pitää panostaa, koska maaseudulta tulee ruokamme raaka-aineet ja vihreä kulta metsäteollisuuden puuraaka-aineet. Jos ylipäänsä mietitään uusia raidehankkeita, niiden tulee kohdentua alueille, missä raideyhteyksiä ei vielä ole. Esimerkiksi Pori-Forssa-Karkkila-Helsinki raideyhteys olisi selvittämisen arvoinen, koska se puuttuu.

Johanna Häggman, Kesk.

Keskustan Etelä Hämeen piirin puheenjohtaja

Kansanedustajaehdokas