KOKOOMUS SORTUU POPULISMIIN

Kokoomuslaisen kansanedustajan ja eduskuntavaaliehdokkaan näkökulma valtion talouden hoidosta oikoo mutkia suoriksi. Kukaan ei vaalikauden alussa, eikä sen kuluessa tiennyt kaikista taloudellisista haasteista, joita vaalikaudella on tullut eteen. Ensin oli korona, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja siihen lisäksi energiakriisi. Olisiko Kokoomuksen mielestä pitänyt jättää korona hoitamatta, antaa yritysten mennä konkurssiin, olla reagoimatta sodankäyntiin ja jättää ihmiset yksin taloudellisissa haasteissa sähkölaskujen kanssa. Ei olisi, Kokoomus itsekin kannatti näitä kaikkia. Talouden suuri kuva ei olisi muuttunut, olisivat hallituksessa istuneet mitkä tahansa puolueet.

Keskusta kantaa huolta koko Suomesta. Toisin kuin keskittämisinnostaan tunnettu Kokoomus. Kunnollinen tieverkosto tarvitaan koko Suomessa. Suomalaisille kuuluu alueellinen tasa-arvo. Tällä hallituskaudella perusväylänpidon rahoitukseen on tehty pysyvä tasokorotus ja yksityisteiden määrärahoihin on suunnattu yli 50 milj. €. Keskusta ainoana puolueena ei kannata miljardeja maksavia uusia ratahankkeita. Muut puolueet ovat valmiita tuhlaamaan suurnopeusraiteisiin 7–12 mrd. euroa. Metsäratatuhlaus olisi suoraan pois tiestön ja väylien kunnossapidosta, ja näivettäisi samalla alueet Helsingin ja Tampereen väliltä.

Laajakaistayhteyksien rakentamiseksi maaseudulle on panostettu tällä hallituskaudella 50 miljoonaa euroa. Kyläkauppatuki Kokoomuksen vastustuksesta ja poistoesityksestä huolimatta juuri vakinaistettiin.

Pidemmällä aikavälillä maatalouden kannattavuusongelmaa on aiheuttanut se, että ruuan hinnasta liian pieni osa menee alkutuottajalle. Suuret kauppaketjut eivät ole olleet valmiita kasvattamaan tuottajan osuutta, minkä vuoksi tiloja kaatuu. Maatalouden kannattavuusongelmaa on syventänyt kriisien aiheuttama epävarmuus ja tuotantokustannusten äkkinousu esim. energian ja lannoitteiden hintojen nousu. Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri ei ole näitä ongelmia aiheuttanut eivätkä ongelmat ole syntyneet vain tämän vaalikauden aikana. Keskusta ei kaada tiloja eikä näivetä maaseutua, päinvastoin.

Tällä vaalikaudella Keskustan johdolla maataloudelle on tehty lukuisia toimenpiteitä maatalouden ja suomalaisen ruuantuotannon tueksi. Esimerkiksi n. 330 milj. € huoltovarmuuspaketti. Siinä on mm. luonnonhaittakorvaukseen korotus ja energiaverojen palautus vuodelta 2021. Keskustan toimesta maatiloille on maksettu kiinteistöveron palautus vuodelle 2022. EU:ssa suunnitellun uuden EU- rahoituskauden 20 % leikkaukset saimme käännettyä suomalaisen maatalouden ja maaseudun tuen 6 % nousuksi uudelle seitsemän vuoden ohjelmakaudelle. Keskustan johdolla on lisäksi alennettu maatalouden sähköveroa, mikä koskee yli 30 000 maatalousyrittäjää. Kaupatkaan eivät voi lakimuutoksen jälkeen enää palauttaa tuottajille pilaantuvia tuotteita. Nyt eduskunnassa on käsittelyssä Keskustan ansiosta maatalouden tuki energiaan ja lannoitteisiin. Seuraavalla vaalikaudella on saatava kilpailulainsäädäntö uudistettua tavoitteena saada tuottajan osuus ruuan hinnasta nousemaan, jotta sillä voidaan kattaa tuottamisen kustannukset ja kunnon palkka tuottajalle.

Johanna Häggman, Kesk.
Kansanedustajaehdokas