Kuluneella vaalikaudella hallitus on kohdentanut yli 50 miljoonan euron lisärahoituksen mielenterveysongelmien ratkomiseen. Lisää panostuksia tarvitaan, koska arviolta vain puolet mielenterveydenhäiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Varhaisen tuen vaikutukset näkyvät pidemmällä tähtäimellä. Ne kuitenkin vähentävät eniten kustannuksia. Mielenterveyden vaalimiseen tarvitaan ihmistä itseään ja hänen läheisiä. Matalan kynnyksen apuna myös erilaiset järjestöt voivat auttaa. Ja totta kai ammattiapua tarvittaessa. Yhteistyöllä paremman mielenterveyden puolesta.

Kansantaudeiksi lasketaan sairaudet, joilla on iso merkitys koko väestön terveydentilalle. Ne ovat yleisiä väestössä ja aiheuttavat myös kuolemia. Kansantaudeissakin ensisijaista on niiden ennaltaehkäisy. Ne vaikuttavat ihmisen toiminta- ja työkykyyn. Koska kansantaudit aiheuttavat myös terveydenhuollon palveluiden tarvetta, ne vaikuttavat paitsi ihmisten omaan talouteen, myös kansantalouteen. Suomessa luokitellaan pysyviksi tai pitkäaikaisiksi kansantaudeiksi esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja mielenterveyden ongelmat.

Somaattinen eli fyysinen tai ruumiillinen terveys on kohentunut suomalaisilla viimeisten vuosikymmenten aikana. Mielenterveyden häiriöissä näin ei ole tapahtunut. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi Suomessa on arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Se sisältää terveyspalvelujen, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden kustannukset. Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia on 53,2 %. Tähän kansantautiin on löydettävä ratkaisu ensisijaisesti kuitenkin ihmisen itsensä takia.

Mielenterveyspalvelut on saatava läheltä. Kun kyseiset palvelut ovat helposti saatavilla ja kun ne toimivat, ne vähentävät eriarvoisuutta ja ongelmien siirtymistä sukupolvelta seuraavalle. Ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi on saatava matalan kynnyksen palveluja ja mielen sairauksien hoitoon panostuksia. Hoitoon on päästävä silloin kun on tarve.

Entistä enemmän myös lapset ja nuoret kärsivät mielenterveyden ongelmista. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta tai nuorta mielenterveyden ongelmien vuoksi. Lapset ja nuoret tarvitsevat rakastavan kodin ja selkeät rajat. Tarvitaan panostuksia lasten- ja nuorten palveluihin, turvalliseen lapsuuteen ja vanhemmuuden tukeen. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomikin voi hyvin.

Johanna Häggman, Kesk.

Kansanedustajaehdokas